Mikä seurustelussa sitten on niin yksinkertaisen syvältä? Keksin monta hyvää klassikko esimerkkiä, kuten riidat johtuen mm. mustasukkaisuudesta ja toisen ailahtelevaisesta käytöksestä. Kuinka onkaan ihana kuulla joka kerta kavereiden kanssa ulos lähtiessä se sama valitus siitä kuinka pitää ottaa ''iisisti'' ja tulla kotiin viimeistään kello yksi yölllä! Eipä siinä mitään jos sen kuulisi omien vanhempien suusta mutta ehei, se tulee oman rakkaan hanipöön suusta! Kuinka monta kertaa sekin on päättynyt itkupotkuraivareiden ja ovien paiskomisen kautta mykkäkouluun? Onhan se hianoa että toinen välittää ja on vähän mustis, mutta kaikella rajansa. Myös arkisista asioista, nuoremmilla pareilla kumman luo mennään yöksi ja vanhemmilla tiskausvuoroista, saadaan jäätävät riidat aikaiseksi kun kummallekkaan ei sovi mikään kompromissi. Sitä tekisi välillä mieli hypätä ikkunasta ulos tai lyödä pää seinästä läpi kun toinen ei ymmärrä sanan kompromissi merkitystä.
Toinen hyvä klassikko on joillekkin ihmisille tuleva vapaudenkaipuu. Toinen tuntuu tukahduttavan omat haaveet ja haluavan yhteiset päämäärät, pitäähän sitä nyt parisuhteessa olla yhteiset haaveet etusijalla! Kuinka sitä ostetaan joskus se kiva pikku musti ja hommataan kaksi lasta ja farmariauto omakotitalon pihaan! Ehei toivoakaan boheemista keskusta-asunnosta kissanaisena eläen. Ei toivoakaan itsenäisitä päätöksistä tärkeissä asioissa, taikka jokapäiväisistä omista herkutteluhetkistä!
Myös ei niin hermojaraastavaan kastiin kuuluvaa ikävää voi katsoa tästä uudesta näkökulmasta. Se tunne, kun oma rakas lähtee viikoksi vaikkapa ulkomaille ja itse jää tavalliseen tylsään kotimaahan ilman minkäänlaista tekemistä ja vain toivoen oman kumppanin kotiinpaluuta, laskien päiviä, tunteja, minuutteja ja sekunteja. Sitä yrittää vakuuttaa itselleen ettei se viikko nyt maailmanloppu ole, sitä selviää viikon yksinkin koleassa ja synkässä Suomessa. Joka päivä sitä kuitenkin alkaa kaipaamaan omaa kultaansa yhä enemmän ja enemmän kunnes lopulta tuo tunne on pakahduttava ja istut nurkassa haistellen kullannuppusi t-paitaa samalla itkien ja edelleen laskien aikaa kultasi paluuseen. Se on aika voimaton olo, kuinka riippuvainen sitä onkaan toisen läsnäolosta. Tähän samaan olotilaan voi liittyä myös turhautuminen siihen kun itse on aina vaan kotona ja toinen viilettää ties missä päin maailmaa, sepä se vasta raivostuttava tunne onkin!
Tässäpä pari hyvää esimerkkiä miksi kannattaisi pysyä sinkkuna! Itsehän tein taas sen virheen että päädyin seurustelemaan ja täälläpä sitä podetaan tuota ikävää ja turhautumista kääriytyneenä nenäliinoihin ja siihen surullisen kuuluisaan t-paitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti